Ikäihmisen ahdistuneisuuden ja masennuksen syynä voi olla lähisuhdeväkivalta. Siihen on puututtava aina, se loppuu harvoin itsestään. Kaltoinkohtelulla on aina seurauksia ikääntyneen elämänlaatuun ja koettuun terveyteen.         
Seniori-infossa keskeinen tehtävämme on neuvoa ja ohjata helsinkiläisiä ikäihmisiä toimintakykyä tukevan toiminnan ja tarkoituksenmukaisen varhaisen tuen tai palvelun piiriin. Varhaisella tuella tarkoitamme ikäihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä osallisuuden ja toimijuuden mahdollistamista neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Selvitämme huolellisesti kuunnellen ja keskustellen yhdessä ikäihmisen kanssa hänen tuentarpeensa, kysymyksensä tai huolensa. Ohjaamme ja kannustamme huoli-ilmoituksen tekemiseen, silloin kun kenellä tahansa herää huoli iäkkäästä henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksella varmistamme, että ikäihminen saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää. Kaikkiin huoli-ilmoituksiin suhtaudumme vakavasti.
Puuttuminen on toisesta ihmisestä välittämistä
Kaltoinkohtelun tunnistaminen ei ole useinkaan helppoa, ja toisinaan ikääntynyt ei itse ymmärrä joutuneensa sen kohteeksi. Kaltoinkohtelun merkit saattavat myös sekoittua ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin tai sairauksiin. Kaltoinkohtelun eri muodoilla, kuten henkisellä väkivallalla on tapana vähitellen paheta ja sitä kokeva saattaa ajatella, että tilanne on nyt tämä ja sitä vain tulee kestää. Työntekijämme Seniori-infossa osaavat tunnistaa ikäihmisen tarinoista sekä huolista hyvinkin monimuotoista kaltoinkohtelun kokemusta. Kaltoinkohtelusta kysyminen on aina interventio ja meillä on velvollisuus reagoida siihen.
Puheeksi ottaminen ja puuttuminen ovat toisesta ihmisestä välittämistä, se on myös ammatillista ja ammattieettistä toimintaa. Kaltoinkohtelusta, kuten henkisestä väkivallasta tai sen uhasta kannattaa aina puhua. Niitä kartoitamme keskustelemalla. Puuttuminen voi olla ongelmallista esimerkiksi silloin, kun on vahva epäilys, että kaikki ei ole kunnossa, mutta ikäihminen itse ei halua ottaa apua vastaan. Seniori-infon työntekijän vahva ammattitaito, kokemus ja kyky tunnistaa ongelmia sekä myötäelämisen taito ovat erittäin merkittävässä roolissa tuolloin.
Kaltoinkohtelun kokemus aiheuttaa usein muutoksia ikäihmisen käyttäytymisessä. Muutokset voivat ilmetä arkuutena, masentuneisuutena, itkuisuutena, itsetuhoisina ajatuksina ja puheina, pelokkuutena, takertumisena tai jopa aggressiivisuutena. Seniori-infossa tarjoamme ennaltaehkäisevää palvelua ikäihmiselle muun muassa seurantapuhelinkeskustelujen avulla. Ikäihmisen todellinen elämäntilanne ja tuen tarve ei aina selviä yhdellä kontaktikerralla. Seurantatilanteissa erityisesti reflektoiva ja dialoginen vuorovaikutus ikäihmisen ja työntekijämme välillä on merkityksellistä. Se lisää luottamusta, jolle on ominaista kuunteleminen ja toisen ymmärtäminen. Luottamus puolestaan lisää ikäihmiselle toivoa ja toimintakykyä, joka parhaimmillaan mahdollistaa positiiviseen ja turvalliseen muutoksen hänen arjessaan.
Työssämme kohtaamme usein myös omaishoitajia, joiden yksilölliset hoivatilanteet ja tuen tarve vaihtelevat yleisestä neuvonnasta vaativiin elämäntilanteen ongelmiin ja kysymyksiin. Omaishoitaja hoiva -ja hoitotyösään kohtaa usein tilanteita, joissa omaishoidettava sairaudestaan johtuvista syistä käyttäytyy arvaamattomasti ja aggressiivisesti. Näissä hoivatilanteissa omaishoitaja on päivittäin fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavassa valmiustilassa omaishoidettavansa käyttäytymisen vuoksi. Näihin tilanteisiin etsimme ratkaisuja yhdessä omaishoitajan ja verkostojemme kanssa turvallisemman arjen edistämiseksi.
Itsemääräämisoikeus on jokaisen ikäihmisen henkilökohtaista vapautta
Jokaisen ikäihmisen tulee voida olla turvassa kaikelta väkivallalta. Jokaisen ikäihmisen tulee voida kiintyä ihmisiin ja olla mahdollisuus rakastaa toisia ihmisiä, surra, ikävöidä, olla kiitollinen ja oikeutetusti vihainen. Jokaisen ikäihmisen tulee voida elää myös yhdessä toisten kanssa ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä tuntea empatiaa. Jokaisen ikäihmisen tulee voida lisäksi elää yhteisössään itseään kunnioittavasti ja ilman nöyryytyksiä ja pelkoa. Itsemääräämisoikeus on jokaisen ikäihmisen henkilökohtaista vapautta, jossa myös hänen fyysinen koskemattomuutensa ja henkilökohtainen turvallisuutensa tulee taata.

Minna Nummi

Seniori-info