- 15.6. ”Kätketyt äänet kuulluiksi, lähisuhdeväkivalta näkyväksi” – Piia Tiilikallio, Suvanto ry
- 11.6.2020 ”Auta! Lähisuhteessa tapahtuva henkinen väkivalta vaurioittaa väistämättä” -Noora Kannisto, Tampereen kaunpunki
- 8.6.2020 ”Henkinen väkivalta osana seksuaaliväkivaltaa ja ikääntyneen uhrin oikeusturva” – Riitta Silver, Tukinainen ry
- 4.6.2020 ”Vaiettu vai vaimennettu kaltoinkohtelu” – Irene Nummela, Kirkkohallitus
- 1.6.2020 ”Apua on saatavissa, kun avuntarve tunnistetaan” – Virpi Dufva ja Päivi Tiittula, Valli ry
- 28.5.2020 ”Gerontologinen sosiaalityö iäkkäiden asiakkaiden tukijana henkisen väkivallan tilanteissa” – Mari Helin, Helsingin kaupunki
- 20.5.2020 ”Luo toivoa toivottomuuteen” – Christine Mäkinen, Nollalinja
- 15.5.2020 ”Anna hyvän kiertää” – Veronica Fellman, Sipoon palvelutalosäätiö
- 7.5.2020 ”Kun on huoli, luottamus on hyvän työskentelyn tulos” – Minna Nummi, Seniori-info
- 30.4.2020 ”Henkinen väkivalta ja kaltoinkohtelu”, Päivi Helakallio, Suvanto ry
- 6/2019 Ikääntyneiden arjessa sairautta, yksinäisyyttä ja pientuloisuutta, huoli-ilmoitus tarpeen- Tarja Pajunen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
- 6/2019 HUOLI KÄTKETYISTÄ ÄÄNISTÄ – Katariina Westman, Rikosuhripäivystys
- 6/2019 Välittämisen kulttuurin aika: SE ON NYT! – Kirsi Rantanen & Hanna Paunonen, Suomen Geronomiliitto
- 6/2019 ”Ikääntyminen ja huoli-ilmoitus” – Marko Timonen, Seniori-info Helsingin kaupunki
- 5/2019 ”Huolettaako ikääntyneen arjessa pärjääminen?” – Päivi Tiittula, Valli ry
- 5/2019 ”Kuka pitää huolta, kun yksin ei enää pärjää?” – Iida Kujanpää, Ilostu Oy
- 5/2019 ”Lapsuudessa koettu seksuaalinen väkivalta nousee esiin usein myöhemmällä iällä” – Raiskauskriisikeskus Tukinainen
- ”Ikäihmisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu esillä Tampereella perjantaina” – Laura Keisanen, Tampereen kaupunki
- ”Kätkettyjä ääniä netissä” – Katariina Westman, Rikosuhripäivystys
- ”Turvallinen ja itsenäinen pankkiasiointi on perusoikeus” – Karoliina Randelin, Valli ry
- ”Turvallisuudentunne muistisairaan ihmisen arjessa” – Mari Luonsinen, Muistiliitto
- ”Tippuminen kehityksen vauhdista johtaa taloudelliseen kaltoinkohteluun” – Soili Nevala, SuPer
- ”Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö” – Päivi Helakallio, Suvanto ry
- ”Ikääntyneiden ihmisten itsemääräämisoikeus huomioitava arkiteknologian käyttöönotossa” – Kaisa Eskelinen/VTKL
- ”Kotihoidon ongelmat eivät ratkea kikkailemalla” -Sari Erkkilä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
- ”Mahdollisuuksien teknologia” – opiskelijoiden visio sairaanhoidosta
- ”Kaltoinkohtelua vai itsemääräämisoikeutta” – Irene Nummela, Kirkkohallitus
- ”Miksi vanhustenhoito ei kiinnosta vastavalmistuneita hoitajia?” – Sairaanhoitajaopiskelijat Venla Lehtinen ja Mira Niemi, Mikkelin ammattikorkeakoulu
- ”Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista vanhuutta”, Eeva Määttänen, Tukinainen ry
- ”Miksi Onni löytyi metsästä?” Soili Nevala, SuPer ry
- ”Läheisen sairaus voi synnyttää konflikteja” Leena Serpola-Kaivo-oja, Suvanto ry
- ”Kaltoinkohteluun puuttuminen pitkäaikaishoidossa”, Eeva Kivelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu
- ”Ikääntyneiden kaltoinkohtelu – poliisille tukea puuttumiseen lainsäädännöstä”. Sirpa Kuusinen Ylikonstaapeli/opettaja Poliisiammattikorkeakoulu
- ”Avun hakeminen kannattaa” Irene Nummela, Kirkkohallitus
- ”Ammatillisen epämukavuuden tunteet” -Nina Arekari, Suomen Geronomiliitto ry
- ”Huolen voi kertoa huoletta” – Niina Kaukonen
- ”Osaammeko kunnella kätkettyjä ääniä?” – Katariina Westman, Rikosuhripäivystys, Sisä-Suomi
- ”Servicehusanomali”, Veronica Fellman, verksamhetsledare, Servicehusstiftelsen i Sibbo
- ”Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia ikääntyneiden kaltoinkohtelusta” – Eeva Kivelä, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
- ”Kotona paras?” – Sari Jokinen, THL
- ”Omaishoito” – Sarianna Maaranen ja Henna Ikävalko, Valot II- projekti ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset ry
- ”Tuoko teknologia turvaa?” – Virpi Dufva toiminnanjohtaja, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto – Valli ry
- ”Turvallisesti verkossa” – Katriina Raine, Naisten Linja
Henkinen väkivalta osana seksuaaliväkivaltaa ja ikääntyneen uhrin oikeusturva
Henkinen väkivalta on yhä Suomessa juridisesti vaikeasti tunnistettavissa. Tähän on kiinnitetty huomiota myös Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen eli Istanbulin sopimuksen täytäntöön panoa seuraavan GREVIO:nSuomea koskevassa viimeisimmässä raportissa. Se on huomauttanut Suomea tästä ongelmasta ja vaatinut, että henkinen väkivalta tulee sisällyttää tarkemmin Suomen rikoslakiin.
Henkinen väkivalta tarkoittaa toisinaan heikomman osapuolen valtaansa ottamistaja hänen seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa ohittamista. Seksuaalista väkivaltaa tapahtuu valitettavasti myös ikääntyneiden parisuhteissa. Raiskaukseen ja/tai hyväksikäyttöön on voinut liittyä kumppaniin kohdistunutta painostamista, kiristämistä, mitätöimistä, alistamista, nöyryyttämistä tai riippuvuussuhteen törkeää väärinkäyttöä. Henkinen väkivalta on usein piilorikollisuutta, ja vielä useammin se on sitä osana seksuaalista kaltoinkohtelua. Haavoittuvia uhreja ei osata tunnistaa, eikä vieraiden edessä sulavasti käyttäytyvää puolisoa uskalleta epäillä seksuaalirikolliseksi edes uhrin niin kertoessa tai muiden hälytysmerkkien soidessa.Puuttumattomuuden periaatteella näissä asioissa eri kulttuureissa on pitkä perinne, niin myös Suomessa kuten tiedämme. Juuri ikääntyneet ovat eläneet aikakauden, jolloin esimerkiksi raiskaus ei ollut rikos avioliitossa. Uhrien oikeudelliseen asemaan on alettu kiinnittää vakavammin huomiota vasta viime vuosina. Uhri on kantanut tekijälle kuuluvan häpeän ja syyllisyyden tunteet, ja valitettavan usein niin tapahtuu edelleen.
Seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys on nyt viime silausta vailla. Raiskauksen määritelmää muutetaan, ja toivoaksemme myös uhrin haavoittuvuus tulee aiempaa selkeämmin huomioiduksi lainsäädännön soveltamisessa. Voimme kaikki vaikuttaa lainsäädännön lopulliseen muotoon. Suostumus käsitteenä ei ole sieltä helpoimmasta päästä oleva asia oikeuskäytännössä ja rikosprosessissa. Todistelu tuottaa ongelmia. Tämän vuoksi lähisuhdeväkivaltaa ja etenkin siihen liittyvää henkistä väkivaltaa osana raiskauksia, seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalisiin tekoihin pakottamista ei koskaan oteta esille liikaa. Toivon, että me kaikki olemme nyt silmät tarkkoina hallituksen esitystä lukiessamme. Järjestötoimijoiden käytännön kokemuksia ja asiantuntijuutta on syytä käyttää lausunnoissamme. Se, miten lakiteksti on muotoiltu, ja mitä esimerkkejä lain perusteluosioissa on käytetty, ei ole yhdentekevää tulevan oikeuskäytännön muodostumisessa. Myös ikääntyvien uhrien oikeusturva ja suojelu edellyttävät viimeistään nyt toimiamme.
Riitta Silver
Kehittämispäällikkö, oikeudellinen työ
Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Tukinainen ry
