Kaltoinkohteluun puuttuminen pitkäaikaishoidossa

Millaista kaltoinkohtelua tapahtuu pitkäaikaishoidossa? Ensimmäiseksi tulee mieleen hoidon laiminlyönti, alimitoitetusta henkilökunnasta johtuvat tilanteet tai tiedon tai taidon puutteesta johtuvat ylilyöntitilanteet esimerkiksi lääkehoidon tai liikkumisen rajoittamisen suhteen. Harvemmin tulee ajateltua, että kaltoinkohtelua voi tapahtua myös asukkaiden välillä.

Sairaanhoitajaystäväni kertoi aikanaan työskennelleensä hoivakodissa, jossa asui ikääntynyt pariskunta. Molemmilla oli muistisairaus ja molemmat olivat hyvin mustasukkaisia. Nainen oli suuttuessaan äänekäs ja kova suustaan, hän vähätteli, sätti ja arvosteli muiden edessä miestään. Mies puolestaan pui nyrkkiä, ärjyi ja huoritteli vaimoaan. Joskus nainen juoksi karkuun fyysisesti huomattavasti huonokuntoisempaa puolisoaan.

Henkilökunta ei ollut nähnyt pariskunnan varsinaisesti käyvän toisiinsa kiinni, mutta tilanteet olivat ahdistavia sekä pariskunnalle että muille asukkaille ja henkilökunnalle. Tilanteisiin puututtiin ja niistä keskusteltiin, mutta tehtiinkö tarpeeksi ja mitä tapahtui suljettujen ovien takana pariskunnan ollessa kahden? Tätä mietimme ystäväni kanssa ja päädyimme siihen, että asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen on henkilökunnan ehdoton velvollisuus. Opettajana näen, että tulevilla hoitotyön ammattilaisilla tulee olla riittävästi tietoa kaltoinkohtelusta ja uskallusta puuttua havaitsemiinsa kaltoinkohtelutilanteisiin.

Eeva Kivelä
Lehtori
Diakonia-ammattikorkeakoulu