Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista vanhuutta
Ikääntyneisiin kohdistuu myös seksuaalista väkivaltaa, lisäksi monilla ikääntyneillä ihmisillä on historiassaan kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta. Vanhemmille ikäpolville seksuaalinen väkivalta on kuitenkin tabu, eikä siitä puhuta. Monet ikävät kokemukset, kuten seksuaalisen väkivaltaan liittyvät, jäävät edellä mainitun vuoksi käsittelemättä ja silti ne vaikuttavat kielteisellä tavalla elämän ehtoovuosiin. Tässä blogikirjoituksessa pohditaan, miten ikääntyneisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta voitaisiin tunnistaa ja millaista apua heidän tulisi saada tilanteeseensa?
Useimmat Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen yhteyttä ottaneista ikääntyneistä ihmisistä ovat kokeneet lapsuudessaan seksuaalista väkivaltaa, kuten insestiä. Lapsuudessa koettu seksuaalinen väkivalta traumatisoi yksilön ja vaikuttaa läpi elämän erilaisilla, haitallisilla tavoilla (muun muassa traumatisoitumisen psyykkiset oireet, unettomuus, häpeä, syyllisyys). Vaikeat kokemukset, kuten lapsuudessa koettu seksuaalinen väkivalta, tulisi kuitenkin käsitellä, jotta niistä voitaisiin päästää irti. Raiskauskriisikeskus antaa maksutonta tukea, apua ja neuvontaa myös ikäihmisille.
Haasteellisinta on luoda sellaista turvallista, luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä, joka mahdollistaa ikävien, vaikeiden ja häpeällisten, seksuaaliseen väkivaltaan liittyvien kokemusten, kertomisen. Tämän vuoksi yhteistyö on oleellisen tärkeää ikääntyvien parissa työskentelevien kesken. Usein ikääntyneet kertovat seksuaaliseen väkivaltaan liittyvistä kokemuksistaan tutulle ja turvalliselle taholle, kuten esimerkiksi kotihoidon piirissä toimivalle työntekijälle. Tämä edellyttää, että eri alojen ammattilaiset saavat asianmukaista tietoa aiheesta ja osaavat kohdata mahdollisen seksuaalisen väkivallan uhrin.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tekemän kyselyn mukaan suurin osa eri alojen ammattilaisista tarvitsisi seksuaalisen väkivallan kohtaamisesta ja hoidosta lisää koulutusta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista muun muassa kuntien heikon taloustilanteen ja supistuneiden koulutusmäärärahojen vuoksi. Koulutus kuitenkin olisi kannattavaa, koska tällä tavoin seksuaalisen väkivallan uhrit voitaisiin tunnistaa ja he saisivat apua tilanteeseensa. Ikääntyvien parissa toimivien tulisi yhteistyöverkostossaan jakaa tietoa aiheesta. Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa myös konsultaatiota eri alojen ammattilaisille.
Monet ikääntyvien parissa toimivat ammattilaiset ovat olleet huolissaan muun muassa muistisairaiden lisääntyneestä määrästä. Muistisairaudet voivat vaikuttaa myös seksuaaliseen käyttäytymiseen. Aiheesta tulisi saada tutkimustietoa lisää ja sitä tulisi hyödyntää käytännön työelämässä. Raiskauskriisikeskus Tukinainen pyrkii vuosittain jakamaan tätä tietoa maksuttomissa seminaareissaan.
Jokaisella ikääntyneellä on oikeus sensitiiviseen kohteluun. Tämä edellyttää ikääntyvien parissa työskenteleviltä erityisosaamista seksuaalisen väkivallan kohtaamisesta. Vanha sanonta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” pitää paikkansa monen ikääntyneen kohdalla. Häpeällisen, seksuaaliseen väkivaltaan liittyvän tilanteen käsittely voi mahdollistaa ikääntyneen elämän laadun paranemisen.
Eeva Määttänen
FM, viestintäpäällikkö, CBC, työnohjaaja
Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry